Reissuraportti Tampereelta 31.8.2019

Veikkausliigan runkosarjan päätösmatsiin oli luvassa poikkeuksellisen mehukkaat asetelmat: Ilves johti otteluun lähdettäessä liigaa, mutta voitolla Inter lähtisi kärkipaikalta kohti mestaruussarjaa. Sinimustia oli lähdössä Tammelaan eri kannattajaryhmien ja omien kyytiläisten toimesta yhteensä yli 200 kannattajan voimin. Lähtöpaikalla oli ilmassa suuren maailman meininkiä 110-henkisen Armadan odotellessa bussien saapumista.

Aamupäivän hieman pelonsekaiset tunteet Ilveksen loppuhetkien venymiskyvystä kotikentällä muuttuivat heti vahvaksi uskoksi voittoon ensimmäisten chänttien raikuessa täpötäysissä busseissa. Viimeistään Loimaan kohdalla olivat kaikki kannattajat saaneet äänensä auki – osa jaffan, toiset buranan, ja loput jägermeisterin voimalla. Kiima ensimmäisellä pysähdyspaikalla oli lähes käsinkosketeltavaa ja tässä vaiheessa jo tiesi reissun olevan onnistunut, kävisi pelissä miten tahansa.

Tammela oli äärimmilleen loppuunmyyty, mutta järjestelyt vieraskatsomon kohdalla toimivat kohtuullisesti. Miinusta toki vess.. bajamajojen vähyydestä, mutta plussaa olutmyynnin nopeudesta. Tiforyhmä alkoi viritellä yhteensä 120 heilutuslippua katsomoon ja bandista katsomon eteen. Pelaajien saapuessa kentälle lähti vieraskatsomon laulut niin kovalla volyymilla, ettei toisesta päädystä tai mistään muustakaan stadionin osasta kuulunut yhtään mitään, kuten ei oikeastaan lähes koko pelin aikana.

Ensimmäinen puoliaika oli odotetun tasaista, Ilveksen ehkä hienoisesti hallitessa peliä ja luotua muutaman puolittaisen paikan laitojen kautta keskityksillä. Puolustuksemme kuitenkin pelasi laadukkaasti eikä päästänyt vastustajia yhteenkään varsinaiseen huippupaikkaan. Kannattajakatsomon taukoamaton kannustus selvästi vaikutti myös pelaajien taistelutahtoon, ja jokaiseen palloon kentällä näyttivät sinimustat menevän pienellä lisäkovuudella.

Toisella puoliajalla katsomossa nähtiin päädyn täyttäneet komeat siniset savut, eikä tästä kulunut kauaa että Tammelan sinimusta pääty räjähti maalijuhlintaan niin etteivät mitkään aidat maailmassa olisi kannattajien juhlintaa estäneet. Siksi onkin hieman kyseenalaista laittaa ylipäätään noita mellakka-aitoja suoraan katsomon eteen. Puolustus hoiti tyylikkäästi Ilveksen lopussa luoman painostuksen ja voittojuhlat olivat valmiit alkamaan. Kuuluipa muutaman uuden sarjajärjestelmän arvostelijan suusta sekin, että tämä oli jo se todellinen kauden 2019 mestaruus. Mene ja tiedä, lähtökohdat yläloppusarjaan ovat ainakin loistavat ja 11 vuoden takainen fraasi ”tää on meidän kausi!” alkaa taas näyttää yhä todennäköisemmältä.

Paluumatkalla nähtiin huikeita laulusuorituksia pääasiassa Oasis-karaoken parissa. Toki mukaan mahtui myös kulttimaineen erään Armadan alajaoston parissa saavuttaneen Gigi D’Agostinon kappaleita mitä omaperäisimmillä sanoituksilla. Kaiken kaikkiaan tämä ottelutapahtuma oli parasta mahdollista mainosta suomalaiselle jalkapallolle: loppuunmyyty stadion, laadukas nurmi, kova tempo ja myös taidokkaat yksilösuoritukset – toki katsomotunnelman luonnin osalta kiittäminen on yksinomaan meitä turkulaisia vieraita. Objektiivisestikin katsottuna vieraskatsomon meininki oli varmasti parasta mitä Tammelassa tai koko Veikkausliigassa on tänä vuonna nähty. Jos joku oli paikalla ensimmäistä kertaa vierasreissulla, ei hänen varmasti tarvinnut pettyä näkemäänsä ja kokemaansa. Kauden parhaan reissun voi tiivistää eräässä chantissakin useaan otteeseen kuultuihin sanoihin: TÄTÄ VARTEN ELETÄÄN!

Posted in Uncategorized.